PALOMA-projektin blogit

”Me emme katso taakse päin, vaan eteen päin”. ”Me aloitamme puhtaalta pöydältä”. Nämä lauseet kuullaan usein, kun jonkin organisaation uusi johto tai hallitus aloittaa työnsä ja toimikautensa. Valinta menneisyyden taakse jättämisestä saattaa tuntua raikkaalta ja puhdistavan ilmaa, mutta pitää usein sisällään myös ongelmia. Menneisyys on monella tapaa läsnä meissä, ajassamme ja asioissamme. Halusimmepa sitä tai emme. Tutkimusten mukaan Ylä-Lapissa arvostetaan luonnonkäytössä erityisesti perinteisiä asioita, kuten poronhoitoa, luonnon kotitarvekäyttöä, kalastusta ja marjastusta. Siitäkin huolimatta, että ne ovat elinkeinoina menettäneet sen aseman tulonmuodostajina, mikä niillä oli vielä pari sukupolvea sitten. Kun pyysin kyselytutkimuksessa lappilaisia laittamaan tärkeysjärjestykseen valtionmaiden käyttötavoitteet, tärkeimmäksi nousi luontaiselinkeinojen turvaaminen. Matkailuelinkeino ja metsätalous saivat selvästi vähemmän painoarvoa. Tulos saattaa yllättää, mutta kertoo siitä, ett

Koillismaa on maisemiltaan mukava paikka. Laajat selkoset eivät ole tyhjän panttina, vaan Kuusamon upeita ja monimuotoisia maa-alueita käytetään monipuolisesti. Niillä hoidetaan metsää, harjoitetaan poronhoitoa, viljellään, mökkeillään, marjastetaan ja ammutaan jäniksiä. Eri maankäyttömuodot kuitenkin kilpailevat keskenään samoista alueista, ja alueen maankäyttö on paikoin pirstaleista. Laidunalueiden pirstaleisuus vaikeuttaa erityisesti poronhoitoa, ja siksi porot koetaan välillä ongelmaksi. Toisaalta poron näkyminen maisemassa ja poronhoito ovat hyvin tärkeitä matkailulle ja luonnon virkistyskäytölle. Poronhoito ja matkailu myös tukevat toisiaan. Paloma-hankkeessa selvitettiin, minne poronhoidon ja muiden elinkeinojen väliset ristiriidat erityisesti paikantuvat. Kysymystä ratkottiin Porovahti-puhelimeen tehtyjen soittojen kirjauksista ja Paloma-verkkolomakkeella tehdyistä ilmoituksista. Pihaporoista ilmoitetaan eniten Ilmoituksia porojen aiheuttamista häiriöistä tuli tutkijoi