Siirry pääsisältöön

Kari Oinonen: Porohäiriöiden sijoittuminen yllättää

Koillismaa on maisemiltaan mukava paikka. Laajat selkoset eivät ole tyhjän panttina, vaan Kuusamon upeita ja monimuotoisia maa-alueita käytetään monipuolisesti. Niillä hoidetaan metsää, harjoitetaan poronhoitoa, viljellään, mökkeillään, marjastetaan ja ammutaan jäniksiä.

Eri maankäyttömuodot kuitenkin kilpailevat keskenään samoista alueista, ja alueen maankäyttö on paikoin pirstaleista. Laidunalueiden pirstaleisuus vaikeuttaa erityisesti poronhoitoa, ja siksi porot koetaan välillä ongelmaksi. Toisaalta poron näkyminen maisemassa ja poronhoito ovat hyvin tärkeitä matkailulle ja luonnon virkistyskäytölle. Poronhoito ja matkailu myös tukevat toisiaan.

Paloma-hankkeessa selvitettiin, minne poronhoidon ja muiden elinkeinojen väliset ristiriidat erityisesti paikantuvat. Kysymystä ratkottiin Porovahti-puhelimeen tehtyjen soittojen kirjauksista ja Paloma-verkkolomakkeella tehdyistä ilmoituksista.

Pihaporoista ilmoitetaan eniten

Ilmoituksia porojen aiheuttamista häiriöistä tuli tutkijoille kesä-syyskuussa noin 450 kappaletta. Noin puolet poroilmoituksista kohdentui asuinrakennusten piha-alueille. Loput jakaantuivat melko tasan maanviljelysalueille ja loma-asutusalueille.

Kuusamon porokiista on profiloitunut maanviljelijöiden ja poronhoitajien väliseksi, mutta poroilmoitusten määrässä tämä ei näy. Porot tuppautuvat ilmoitusten perusteella enemmänkin pihoihin kuin varsinaisille maanviljelyksille. Tai sitten pihaporoista ilmoitetaan herkemmin.

Porot käyttävät eri laidunalueita eri vuodenaikoina, mikäli se maankäytöllisesti vain on mahdollista, ks. artikkeli Poronhoidon vuosi eteläisellä poronhoitoalueella.

Hieman yli kolmannes viime kesänä tulleista ilmoituksista tuli alueilta, jotka paliskunnat ovat määrittäneet porojen kesälaidunalueiksi ja joilla porot ovat luonnostaankin. Jos mukaan lasketaan hyvin lähellä kesälaitumia olleet alueet, puolet ilmoituksista tuli näiltä alueilta.

Yksityismailta tuli 97 % poroilmoituksista. Se on luonnollista, sillä Kuusamossa valtio omistaa maata lähinnä kansallispuistossa ja suojelualueilla. Loma-asuntoja Kuusamossa on liki 7000 ja poroja on kuudessa Kuusamon alueella kokonaan tai osittain olevassa paliskunnassa toistakymmentä tuhatta.

Miksi puolet poroilmoituksista tuli reilun parinsadan metrin etäisyydeltä järvistä? Vaikka osa maaseudun asutuksesta ja lomarakennuksistakin sijoittuu järvien rantamille ja niiden läheisille alueille, ranta-alueiden osuus ilmoituksista on kuitenkin hämmästyttävän suuri. Mahdollisesti näiden alueiden kasvusto on kesäaikaan porojen mieleen.

Vain joka kymmenes ilmoitus tuli taajamista, siis Kuusamosta ja Rukalta. Reilu neljännes ilmoituksista tuli kyläalueilta ja yli puolet harvaan asutuilta alueilta. Asumattomilta alueilta tuli reilut 30 ilmoitusta.

Ongelma on rajallinen ja ratkaistavissa

Tarkastelimme Kuusamon porohäiriöilmoituksia neliökilometrin kokoisilla alueilla, ruuduissa. Ruudut joilta ilmoituksia tuli, käsittivät yhteensä kolme prosenttia Kuusamon pinta-alasta. Näiden ruutujen alueella asuu yli 7600 ihmistä eli melkein joka toinen kuusamolainen. Niillä on myös yli 1000 lomarakennusta.

Porohäiriöt näyttävät ilmoituksissa keskittyvän vain muutamaan alueeseen. Mielenkiintoisesti viidennes ilmoituksista (yli 80 ilmoitusta) tuli kahdeksan ruudun alueelta. Se on noin neljä prosenttia kaikkien ilmoitusten alueista. Näillä alueilla asuu n. 100 ihmistä ja niillä on reilu tusina lomarakennusta. Kymmenen prosenttia ilmoituksista tuli kolmelta alueelta.

Porovahdin keräämien ilmoitusten perusteella näyttää siltä, että mittelö porojen aiheuttamista häiriöistä voisi hyvinkin olla ratkaistavissa, sillä suurin ongelma kohdentuu muutamaan alueeseen. Näille alueille on ominaista se, että vesistöt rajaavat monta maankäyttömuotoa pienelle maa-alueelle.

Kenties liikkeelle kannattaa lähteä näistä tutkimuksemme esiin nostamista pahimmista ongelma-alueista.

Ongelmien vähentämiseksi ja poistamiseksi on olemassa toimivia, hyviksi havaittuja ratkaisuja. Viime kädessä on kyse siitä, että puolin ja toisin huomioidaan toiset ihmiset ja elinkeinot ja etsitään yhteistuumin ratkaisut ongelmaan. Hankkeemme perusteella tähän on hyvä mahdollisuudet.

Paloma-hankkeessa perustettu yhteistyöryhmä on hyvä, jo valmiina oleva ongelmien ratkaisupaikka. Näkemyksemme mukaan sen toimintaa kannattaa jatkaa ja viedä eteenpäin ryhmän luomaa toimenpideohjelmaa.

Blogin kirjoittaja ryhmäpäällikkö Kari Oinonen työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa.

Kommentit

  1. ¿Necesita un préstamo urgente para cancelar sus deudas o necesita un préstamo de capital para mejorar su negocio? ¿Ha sido rechazado por bancos y otras agencias financieras? ¿Necesita una consolidación de préstamo o hipoteca? No busque más, ya que estamos aquí para hacer que todos sus problemas financieros sean cosa del pasado. Contáctanos por correo electrónico:

    oceanfmortgages@gmail.com
    oceanfmortgages@gmail.com

    Estas son las hipotecas de Ocean Finance. Ofrecemos préstamos a aquellos interesados en una tasa de interés razonable del 2%. El rango varía de 5,000.00 Euro a un máximo de 100,000,000.00 Euro.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sirpa Rasmus ja Mia Landauer: Millainen fiilis jäi Kuusamon Porovahti-kesästä – palautetta ja suosituksia

Paloma-hankkeen Porovahti-palvelun puhelin ja nettilomake olivat auki toukokuulta 2019 syyskuun loppuun. Yhteydenottoja tuli melkein 500. Millainen oli tutkijoiden kesä porovahtina? Kiireisinä viikkoina Porovahti kävi täydestä työstä . Yhdelle ihmiselle se olisi ollut raskasta, siksi ringissä oli hyvä olla vähintään toinen – ja varahenkilöt päälle. Vastaaminen vaati sosiaalisia taitoja ja tilannetajua. Monesti jo kuunteleminen vei kohti ratkaisua. Useat ongelmat ratkesivat jo saman päivän aikana, mutta osaan palattiin yhä uudelleen, jopa kuukausien ajan. Neutraali välikäsi auttoi tiedon keräämisessä ja välittämisessä. Osa kuusamolaisista on kuulemma ”kyllästyneet poroihin”. Oli tärkeää kuunnella ja kirjata porohaittaa kokeneiden kokemuksia ja tunteita, ja välittää tieto paliskuntaan. Oli myös tärkeää kuulla poromiesten näkemyksiä ja tekemisiä ja välittää näitä eteenpäin. Palvelu toi paliskunnille kattavampaa tietoa siitä, miten porot Kuusamossa koetaan. Myös muut toimi

Panu Kontio: PALOMA -yhteistyöryhmän jälkipuintia

Kuusamossa lähdettiin kokeilemaan mitä voitaisiin tehdä, jotta kärjistyneet välit poronhoitajien ja eräiden muiden maankäyttäjien välillä saataisiin paremmalle tolalle. Yhtenä Paloma-hankkeen tavoitteena oli perustaa yhteistyöryhmä, toimintatapa, jolla voitaisiin vaihtaa tietoja ja ajatuksia eri maankäyttäjäryhmien välillä.     Tausta-ajatuksia yhteistyöryhmän toiminnalle Tavoitteena oli, että kaikki ryhmät, jotka ovat osapuolina poronhoitoa koskevissa kiistoissa, saataisiin saman pöydän ääreen. Osan kärjistyneistä tilanteista oletettiin johtuvan keskustelun ja keskinäisen ymmärryksen puutteesta. Tiedonvaihdon ja keskustelun avulla mahdollisia konfliktitilanteita olisi ehkä mahdollista purkaa, tai ainakin osapuolten täysin vastakkaisia näkökantoja lieventää. Toisena tavoitteena oli, että yhdessä eri tahojen edustajat voisivat keksiä ja kehittää uusia ehdotuksia, toimenpiteitä ja toimintamalleja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Samalla kun ratkaisumalleja yhdessä keh