Mia Landauer ja Arto Naskali: Tutkijat porovahteina Kuusamossa

Kuusamossa on jo vuosikymmeniä kiistelty porojen aiheuttamista haitoista ja etenkin sosiaalisessa mediassa vahingoista on liikkunut monenlaisia huhuja. Halusimme katkaista huhuilta siipiä keräämällä ilmoituksia vahingoista ja kokoamalla ne yhteen Porovahti-palveluun. Näin saimme todenmukaisemman kuvan siitä, mitä Kuusamossa oikein tapahtuu.

On tärkeää kuulla ja tulla kuulluksi

Kynnys ilmoittaa nettilomakkeella oli alhaisempi kuin soittaa Porovahti-puhelimeen, ja kynnys soittaa puhelimeen oli niin ikään alhaisempi kuin soittaa suoraan paliskuntaan. Joihinkin paliskuntiin tai niiden poromiehiin kohdistettiin kritiikkiä, mikä tuntui johtuvan pääosin siitä, että ongelmia oli ilmoittajien mielestä väheksytty tai heitä ei oltu kuultu. Kiireinen vaikutelma saatetaan tulkita välinpitämättömyydeksi. Jotkut ilmoittajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että asioiden hoidossa on menty parempaan suuntaan ja kommunikaatio on parantunut. Joissakin tapauksissa ilmoittaja teki toisen ilmoituksen kiittääkseen siitä, että häiriö on poistunut.

Porovahdin on oltava puolueeton. Kysymykset ”Kenen asiaa oikein ajatte?” tai ”Mikä on suhteenne poronhoitoon ja poronhoitajiin?” kuultiin muutaman kerran. Näihin oli helppo antaa suora vastaus: PALOMA–tiimin tutkijoista kukaan ei ole poronhoitaja tai asu Kuusamossa, vaan yksi asuu Turussa, toinen Jyväskylässä, kolmas Itävallassa ja loputkin ainakin 200 km päässä Kuusamosta! Mutta kaikkia meitä kiinnostaa ja yhdistää poronhoito ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen tutkimuskohteena. Useimmilla meistä onkin ollut porotalous tutkimusaiheena jo ennen tätä hanketta. Se on lisännyt tietoamme elinkeinosta, mikä on tärkeää, koska Porovahdilla on oltava jonkinlaiset perustiedot poroista ja poronhoidosta pystyäkseen hoitamaan tehtäväänsä ja yrittäessään ymmärtää, mistä kussakin tapauksessa on kyse.

Paikkatiedot ja sujuva kommunikaatio tärkeää

Melkoinen osa ilmoittajista ei tiennyt, minkä paliskunnan alueella he olivat. Koska emme ole paikkakuntalaisia, tapauspaikan sijoittaminen kartalle ei ollut meille tutkijoillekaan aluksi helppoa, mutta paliskunnat ohjeistivat. Joissakin ilmoituksissa ei ollut tarkkaa tietoa ilmoitetusta paikasta, eikä ilmoittajan yhteystietoja, mikä vaikeutti sekä meidän että paliskuntien mahdollisuuksia reagoida ilmoituksiin. Sijainnin tunnistaminen nopeasti ja tarkasti on tärkeää, jotta paliskunta osaa ohjata poromiehet oikealle paikalle mahdollisimman pian.

Porovahti-palveluun liittyvät toimintatavat vaihtelivat paliskuntien välillä. Yhden kanssa homma toimi niin, että jokainen paliskunnan alueelta tullut ilmoitus lähetettiin paliskuntaan sähköpostilla. Paliskunta kuittasi ilmoituksen yleensä nopeasti. Samalla paliskunta kertoi, mihin toimenpiteisiin he ovat ryhtymässä. Tämä järjestely toimi mielestämme erinomaisesti! Muissa paliskunnissa viestintäkeinot olivat pääasiassa puhelin ja tekstiviesti.

Ilmoitusten luonne: tunteita ja tuoksuja

Kaiken kaikkiaan saimme lähes 500 ilmoitusta, joista suurin osa tuli alueilta, joilla on poronhoidon ohella paljon muutakin maankäyttöä ja asutusta sekä viljelyksiä. Joissakin tilanteissa asukas tai mökkiläinen ei ollut ymmärtänyt asuinrakennuksen tai mökin sijaitsevan juuri porojen luontaisella kulkureitillä kuten kannaksella tai niiden läheisyydessä. Joskus paliskunnalta oli jäänyt aita korjaamatta tai rakentamatta, joten porot olivat päässeet viljelyksille. Toisinaan esimerkiksi mökin pihalla on jotain sellaista, jota poro ei kertakaikkiaan voi vastustaa (ks. kuva alla)!

Yllä oleva kuvasarja on esimerkki siitä, miten käy, jos poronhoitoalueella käyttää pihakoristeissa jäkälää ja luppoa. Oikeanpuoleisesta kuvassa peikon parta on parturoitu lyhyeksi sängeksi. Kuvan porolla saattaa olla osuutta asiaan. Kuvat: S. Määttä / M. Landauer

Suurin osa ilmoituksista koski pihoille tulleita poroja. Läheskään kaikissa tapauksissa varsinaisia aineellisia vahinkoja ei ollut sattunut, mutta porot häiritsivät tavalla tai toisella. Ne saattoivat ärsyttää talon koiraa naksuvilla askeleillaan tai herättää yövuorolaisen uniltaan kilisevillä kelloillaan. Ja vaikka varsinaisia aineellisia vahinkoja ei ollut aina syntynytkään, poronkikkaroiden siivoaminen mökkien pihoilta ja terasseilta sai ilmoittajien sapen kiehumaan ja hajun nyrpistämään nenää.

Koska poronhoitoalueella porot saattavat vahingoittaa pihaistutuksia ja kasvimaita sekä sotkea terasseja ja pihapolkuja, herää kysymys, miksi pihoja ei aidata itse. Mutta usein ilmoittaja toi esiin kantansa, että porot pitää aidata, ei ihmisiä – periaatteellinen kysymys siis. Toki usein myös oltiin havaittu, että aidoista huolimatta porot pääsevät pihoihin esimerkiksi järven puolelta tai jos veräjä on unohtunut auki, tai aita on rikki – lahottajasienen, kiireisen hirven tai ilkivallan uhri.

Jotkut ilmoittajat pitivät Porovahti-puhelinta hienona asiana. Mutta sitten oli myös paljon skeptikkoja. He eivät arvostaneet Porovahtia, tutkimuksia ylipäätään eivätkä myöskään tätä tutkimusprojektia. Jotkut ilmoittajat haluavat lopettaa porojen vapaan laidunnuksen alueella kokonaan. He kokevat yhden elinkeinon kustannusten lankeavan toisen maksettavaksi, eivätkä eri elinkeinot näinollen ole tasavertaisessa asemassa.

Pohdinnan arvoinen asia onkin, miten tällaista elinkeinojen eriarvoisuutta voitaisiin vähentää. Joidenkin ilmoittajien mukaan poromiehet vähättelevät ongelmia ja ajelevat vain mönkijöillä ympäriinsä. Toiset arvelivat, että poromiehet saavat varsinaisen toimeentulonsakin muualta kuin poronhoidosta – monesti heitettiin ilmoille kysymys, onko poronhoito sittenkään kenenkään pääelinkeino Kuusamossa.

Jotkut ilmoittajat olivat siinä pisteessä, että toivoivat heidän korvausvaatimuksensa välitettävän asianosaiseen paliskuntaan. Korvaustapauksissa ohjasimme heidät kuitenkin ottamaan yhteyttä suoraan paliskuntaan tai vahinkojen arviointilautakuntaan, koska Porovahti-palvelulla ei ollut valtuuksia eikä resursseja arvioida tai korvata vahinkoja. Suoraan poliisille ilmoituksia oltiin tehty keräämiemme ilmoitusten mukaan viisi kappaletta ennen yhteydenottoa Porovahtiin, mikä kertonee tilanteen vakavuudesta tietyissä tapauksissa. Vaikka aika moni ilmoittaja purki pahaa mieltään Porovahdille, kuitenkin vain pari ilmoitusta oli silkkaa häiriöntekoa.

Totta kai kielteisiä tunteita syntyy, puolin ja toisin. Toisaalta ymmärrettiin myös poroelinkeinon tarpeita. Kiiteltiinkin, jos asiat hoituivat ja ilahduttiin, jos poroisäntä toi korvaukseksi myllätystä kasvimaasta poronlihaa. Puutarhuri puolestaan saattoi tarjota kasvimaan antimia poromiehelle palvelukseksi hyvin hoidetusta työstä. Moni ilmoittaja haluaa kaikesta huolimatta säilyttää hyvät välit poromiehiin, koska samoissa kylissä on eletty ja eletään tulevaisuudessakin.

Mia Landauer on Lapin yliopiston ja Arto Naskali Luonnonvarakeskuksen tutkija. Mia ylläpiti Porovahdin nettilomaketta, ja Arto vastasi Porovahti-puhelimeen 175 kertaa kesän aikana.