Sirpa Rasmus ja Mia Landauer: Millainen fiilis jäi Kuusamon Porovahti-kesästä – palautetta ja suosituksia

Paloma-hankkeen Porovahti-palvelun puhelin ja nettilomake olivat auki toukokuulta 2019 syyskuun loppuun. Yhteydenottoja tuli melkein 500.

Millainen oli tutkijoiden kesä porovahtina?

Kiireisinä viikkoina Porovahti kävi täydestä työstä. Yhdelle ihmiselle se olisi ollut raskasta, siksi ringissä oli hyvä olla vähintään toinen – ja varahenkilöt päälle. Vastaaminen vaati sosiaalisia taitoja ja tilannetajua. Monesti jo kuunteleminen vei kohti ratkaisua. Useat ongelmat ratkesivat jo saman päivän aikana, mutta osaan palattiin yhä uudelleen, jopa kuukausien ajan.

Neutraali välikäsi auttoi tiedon keräämisessä ja välittämisessä. Osa kuusamolaisista on kuulemma ”kyllästyneet poroihin”. Oli tärkeää kuunnella ja kirjata porohaittaa kokeneiden kokemuksia ja tunteita, ja välittää tieto paliskuntaan. Oli myös tärkeää kuulla poromiesten näkemyksiä ja tekemisiä ja välittää näitä eteenpäin. Palvelu toi paliskunnille kattavampaa tietoa siitä, miten porot Kuusamossa koetaan. Myös muut toimijat, esimerkiksi kaupunki, saivat lisää arvokasta tietoa ja kontakteja, jota auttavat kehittämään kaupunkisuunnittelua ja vaikkapa kaavoitusta.

Miten Kuusamon poronhoitajat kokivat Porovahdin?

Palvelu nopeutti asioiden hoitamista, madalsi kynnystä ilmoittaa poro-ongelmista ja toisaalta myös suodatti epäasiallisia viestejä. Yhteydenpito Porovahdin suuntaan toimi hyvin. Palvelu loi hyvän kokonaiskuvan tilanteesta Kuusamossa, koska porovahti huolehti ilmoituksista koko kunnan eli yhteensä kuuden paliskunnan alueella. Erilaisia viestintäkeinoja ja puhelinsovellusta mietittiin. Tarvetta keskitettyyn ilmoituspalveluun oli myös viikonloppuisin ja loppusyksystä.

Porovahtiin tuli useita ilmoituksia loukkaantuneista tai pulassa olleista poroista. Vaikka ”asiat ja ihmiset” riitelevätkin, eläinten hyvinvoinnista pidetään yleisesti ja yhteisesti huolta. Ehkä ympärivuotisestikin voisi olla numero, jonne esimerkiksi matkailijat voisivat ilmoittaa poroista vaaran paikassa tai sairaan oloisista poroista.

Voimme Porovahti-palvelun ylläpitäjinä sanoa, että kokeilussa mukana olleet paliskunnat todellakin tsemppasivat kesällä 2019. Monelta poronhoitajalta ja puolisoltakin kuultiin, miten tänä kesänä oltiin todella paljon tien päällä menossa jututtamaan ilmoittajia ja tekemään mitä kulloinkin voitiin. Kiireisinä viikkoina pidettiin esimerkiksi Rukalla koko päivän päivystäjä kiertämässä. Jos oli kiirettä, viljelykset ja vakituiset asuinpaikat asetettiin etusijalle, mutta kaikissa ilmoituspaikoissa pyrittiin vähintään käymään. Mikäli väärässä paikassa tavattiin poroja, ne ajettiin pois. Palvelun kautta tieto uusista ongelmapaikoista täsmentyi ja keskustelu selvensi tilanteita puolin ja toisin. Mökkiläisillä kun ei välttämättä ole kokemusta poronhoidosta.

Miltä Porovahti vaikutti ilmoittajien näkökulmasta?

Keräsimme palvelun käyttäjiltä palautetta avoimella nettikyselyllä. Saimme 48 vastausta. Vastaajiksi oli valikoitunut niitä, jotka olivat käyttäneet palvelua useammin kuin kerran, eli vastaajien ongelma ei ollut ratkennut kerralla. Saimme myös puhelimitse palautetta Kuusamon asukkailta.

Kyselyyn vastanneiden mielestä Porovahti oli ollut asiallinen ja ymmärtäväinen. Lomakkeen tekniikka oli ollut kohtuullisen toimiva ja asioiden selittäminen sen kautta oli useimmiten onnistunut. Joskus pitkäänkin vaivanneet asiat oli saatu kartalle ja paremmin ”päivänvaloon”. Sen sijaan paliskuntien toiminta ja sitä myötä ongelman ratkaisu oli jättänyt monelle toivomisen varaa. Toivottiin sitä, että palvelun kautta saisi paliskunnan kuittauksen toimenpiteen aloittamisesta ja onnistumisesta. Toivottiin myös enemmän neuvontaa poroasioissa.

Kolme neljästä näki että palvelua tarvitaan jatkossakin. Yksi esimerkki kommenteista: ”Porovahti-palvelu tarvitsee ehdottomasti jatkon, sillä palvelu on monille tuntematon. Itse levitin sanaa palvelusta positiivisten kokemusten myötä työkavereilleni. Uskoisin käytön lisääntyvän tulevana kesänä tietoisuuden lisääntyessä.” Jatkajaksi toivottiin neutraalia, porotalouden ulkopuolista tahoa. Palautteen mukaan ”Porovahti vähensi reklamaatioiden henkilöitymistä ja siten palautekin vastaanotettiin neutraalimmin.”

Useimmille Porovahdin aukioloajat olivat riittävät. Osa kuitenkin toivoi laajempaa aukioloa, etenkin pidemmälle syksyyn.

Mikä on tarinan opetus – mitä suosittelemme Kuusamon Porovahdin jatkosta?

Useimmat asianosaiset haluavat Kuusamon yhteiselle Porovahdille jatkoa myös tulevaisuudessa. Tutkimushanke ei kuitenkaan voi olla pysyvä ratkaisu. Suosittelemme että paikalliset toimijat alkavat suunnitella jatkoa, esimerkiksi yhteistyöryhmän kautta. Porovahti edellyttää puhelimeen vastaajia, nettipalvelun kehittäjiä ja ylläpitäjiä, lomatuuraajia, kustannusten maksajia ja tiedottajaa. Jos palvelu nähdään tärkeäksi, resursseja toivottavasti löytyy. Mikäli uutta rahoitusta tarvitaan, löytyisikö sitä esimerkiksi Leader-ryhmien, maaseudun kehittämisvarojen tai Northern Periphery -rahoituksen kautta?

Ylläpitävän tahon olisi oltava kaikkien mielestä neutraali. Mikäli ilmoittajien mielestä palvelu on puolueellinen, ei puhelin soi. Tärkeää on myös, että paliskunnat näkevät ylläpitävän tahon toimivaksi ja osaavaksi ja sitoutuvat palvelun resurssointiin ja yhteistyöhön. Kokemuksemme mukaan mikäli paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys eivät olisi tukeneet toimintaa kesällä 2019, kokeilulla ei olisi saavutettu yhtään mitään.

Puhelimen rinnalla toiminut nettilomake osoittautui käytännölliseksi, koska sen avulla saimme kerättyä ilmoitukset vaivattomasti tietopankkiin. Älypuhelimen kautta käytettävän sovelluksen ja muiden digitaalisten keinojen kehittämiselle olisi kuitenkin tilausta.

Rohkaisemme jatkamaan! Oman huomiomme mukaan vastaavia palveluja on menestyksekkäästi käytetty juuri Kuusamon kaltaisissa ympäristöissä: keskustaajaman ympärillä on useita paliskuntia, ja alueella on myös paljon muuta maankäyttöä. Jos ja kun jatkaja löytyy, olemme valmiita auttamaan paikallisen Porovahti-palvelun suunnittelussa ja kehittämisessä.

Kun vauhtiin pääsimme, suosittelemme vielä muutakin

Porovahti -palvelun tulokset kertovat, että valtaosa ongelmatilanteista keskittyy muutamaan paikkaan. Ponnistelut ongelmien ehkäisemiseksi kannattaa myös kohdentaa sinne, missä ongelmat ovat suurimpia ja esiintyvät usein.

Kuusamon kuusi paliskuntaa eroavat toisistaan paljon. Ehkäpä niiden välistä yhteistyötä voisi entisestään kehittää? Mikäli yhdellä paliskunnalla on mahdollista tukea toisia vaikkapa aitojen rakentamisessa, porokoirien kanssa toimimisessa tai sisäisen viestinnän järjestelyssä, tästä olisi kaikille hyötyä. Löytyisikö useamman paliskunnan yhteinen ”virkailija”, jonka vastuulla olisi tiedottaminen ja yhteiskuntasuhteet? Joissakin paliskunnissa tiedotetaan porotöistä netin kautta.

Yhtä aikaa käynnissä ollut Lapin AMK:n PEPOKO -hanke toi Kuusamoon. Koirien käytön kokevat hyväksi niin poronhoitajat kuin asukkaat ja viljelijätkin. Kehitystä olisi hyvä pitää yllä jatkossakin.

Porovahteina näimme miten ratkaisematon konflikti, pienikin, on kivi kengässä. Toivomme Kuusamoon halua jatkaa yhteiselon haasteiden selvittämistä. Luottamuksellisessa ilmapiirissä ongelmatilanteita voidaan hoitaa aiempaa jouhevammin. Tällöin Porovahti -palvelusta ja muista konkreettisista toimista on vielä enemmän hyötyä.

Kirjoittajat ovat Lapin yliopiston tutkijoita