Siirry pääsisältöön

Panu Kontio: Kuusamossa kokeillaan yhteistyö­ryhmää porokonfliktin lievittäjänä

Kerroin Kuusamosta lähtöisin olevalle ystävälleni, että Paloma-hanke oli saanut rahoituksen. Hankkeessa pyritään lieventämään porotalouden, asutuksen, loma-asutuksen ja maatalouden tulehtuneita välejä. Ajoittain porot ovat paikoissa, joissa niiden ei pitäisi olla, kuten pelloilla, pihoilla tai terasseilla. Tämä aiheuttaa ärtymystä. Ystäväni totesi ykskantaan, että olette sitten aikamoisen haasteen edessä.

Vastasin hänelle, että mielestäni on kaikille mukavampaa ja kaikkien osapuolten etu, mikäli rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdollista. Vertasin tilannetta myrskyisään avioliittoon – ainoa keino päästä sopuun on keskustelu osapuolten kesken.

Juuri tuollaista keskustelua varten Paloma-hanke perusti yhteistyöryhmän Kuusamoon. Ryhmään koottiin eri osapuolet: maatalouden, porotalouden, asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailun edustajia. Ryhmää vetää Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton edustaja. Ryhmä käsittelee toimintojen yhteensovittamista. Mitkä sitten ovat edellytykset sille, että ryhmä onnistuu työssään?

"Ryhmä voi löytää kompromisseja ongelmatilanteisiin, ja näin saada positiivisen muutoskierteen aikaiseksi."

Ajattelen, että Kuusamon porokiistassa Paloma-hanke voisi toimia neutraalin avioliittoneuvojan tavoin ja auttaa osapuolia keskustelun alkuun. Täydellisen yhteisymmärryksen löytäminen voi olla liian kunnianhimoinen tavoite. Ryhmä voi kuitenkin löytää kompromisseja ongelmatilanteisiin, ja näin saada positiivisen muutoskierteen aikaiseksi.

Onnistumisen kannalta on tärkeää että, ryhmässä olisivat kaikki konfliktin osapuolet tasapuolisesti edustettuna. Näin päästäisiin käymään punnittua keskustelua, ja eri osapuolet voisivat sitoutua löydettyihin ratkaisuihin. Tässä suhteessa ryhmän toiminnassa on kuitenkin ollut toivomisen varaa, ja sen vuoksi esimerkiksi maatalouden edustusta ryhmässä on lisätty. Myös metsätaloutta on toivottu mukaan keskusteluihin.

Yhteistyöryhmässä käsitellyt asiat voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen:

  • Ryhmän sisäiset asiat: muun muassa ryhmän kokoonpano ja sen täydentäminen, kokouskäytännöt ja viestintäkäytännöt, jotka on kirjattu viestintäsuunnitelmaan.
  • Sisällölliset asiat: erilaiset konkreettiset ja ennakoivat ratkaisuehdotukset tilanteisiin, joissa porot pyrkivät ei-toivottuihin paikkoihin. Ratkaisuehdotukset on kirjattu toimintasuunnitelmaan (2019–2020), johon lisätään ratkaisuja sitä mukaa, kun niitä löytyy.

Toimintasuunnitelmassa monia ratkaisuvaihtoehtoja

Yhteistyöryhmä etsii teknisiä ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Se seuraa Portti- (Metsäkeskus) ja Peltoporokoirien käytön tehostaminen -hankkeiden (LapinAMK) aikaansaannoksia ja tukee niissä löytyvien ratkaisujen viemistä käytäntöön. Ryhmä etsii tietoa erilaisista karkoteratkaisuista kuten hajusteista, ääni- ja valokarkottimista. Myös uusia aitausmahdollisuuksia ja porovahtipalvelun jatkoa pohditaan.

Tavoitteena on myös löytää uusia toimintamalleja, joilla lievennetään peltoporo-ongelmaa ja porojen loma-asutukselle sekä asutukselle aiheuttamia haittoja. Ryhmä pohtii riistapeltojen, räkkäkatosten, hiekka-alueiden ja esimerkiksi vesistöjen käyttöä houkuttelemaan poroja halutuille alueille. Alueen yleistyvän suurpetojen haaskakuvauksen sijoittuminen vaikuttaa porojen liikkumiseen. Ryhmä pohtii mahdollisuuksia helpottaa tilannetta.

Yhtenä yhteistyöryhmän tavoitteena on saada maa- ja metsätalousministeriötä ja ELY-keskuksia rahoittamaan suoja-aitojen rakentamista ja suhtautumaan myönteisesti uusiin teknisiin kokeiluihin ja ratkaisuihin.

Yhteistyöryhmä tukee Kuusamon kaupungin maankäytön suunnittelua siten, että maakäyttöratkaisut tukisivat elinkeinojen yhteiseloa. Keinoja voisivat olla muun muassa lausuntopyyntö paliskunnalta kaavaa valmisteltaessa ja uusille asukkaille rakennuslupiin liitettävä infolehtinen poroista. Tämä edellyttää avointa ja rohkeaa vuorovaikutusta osapuolten (paliskunnat, MTK, asukkaat, loma-asukkaat, maanomistajat) kanssa.

Avoimella ja aktiivisella viestinnällä pyritään vähentämään väärinkäsityksiä, lisäämään ymmärrystä osapuolten välille sekä luomaan asenneilmapiiri, jossa Kuusamon tulevaisuus on yhteinen asia. Yhteistyöryhmän tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti ja avoimesti. Ryhmä on myös osallistunut yleisölle suunnattuihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, kuten Mökkiläistyöryhmän tapahtumaan Kuusamo-päivien yhteydessä 29.6. ja Paloma-hankkeen miniseminaariin ja toritapahtumaan 13.9.

Ryhmän toiminnan jatkuminen Paloma-hankeen päätyttyä on vielä avoinna. Jatkoa pohditaan tämän vuoden viimeisessä kokouksessa.

Blogin kirjoittaja Panu Kontio työskentelee vanhempana tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa, vastuualueenaan yhdyskuntarakenteen ja liikenteen tutkimus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Panu Kontio: PALOMA -yhteistyöryhmän jälkipuintia

Kuusamossa lähdettiin kokeilemaan mitä voitaisiin tehdä, jotta kärjistyneet välit poronhoitajien ja eräiden muiden maankäyttäjien välillä saataisiin paremmalle tolalle. Yhtenä Paloma-hankkeen tavoitteena oli perustaa yhteistyöryhmä, toimintatapa, jolla voitaisiin vaihtaa tietoja ja ajatuksia eri maankäyttäjäryhmien välillä.     Tausta-ajatuksia yhteistyöryhmän toiminnalle Tavoitteena oli, että kaikki ryhmät, jotka ovat osapuolina poronhoitoa koskevissa kiistoissa, saataisiin saman pöydän ääreen. Osan kärjistyneistä tilanteista oletettiin johtuvan keskustelun ja keskinäisen ymmärryksen puutteesta. Tiedonvaihdon ja keskustelun avulla mahdollisia konfliktitilanteita olisi ehkä mahdollista purkaa, tai ainakin osapuolten täysin vastakkaisia näkökantoja lieventää. Toisena tavoitteena oli, että yhdessä eri tahojen edustajat voisivat keksiä ja kehittää uusia ehdotuksia, toimenpiteitä ja toimintamalleja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Samalla kun ratkaisumalleja yhdessä keh

Juha Hiedanpää: Oikeudet Kuusamon pororiidoissa

Konfliktit alkavat yleensä tilanteista, joissa yksi kokee toisen loukkaavan oikeuttaan johonkin. Poronhoidon, asutuksen, matkailun ja maatalouden väliset suhteet ovat kirvoittaneet monenlaisia vääryyskokemuksia, mutta kuten PALOMA on osoittanut, ristiriitoja aiheuttaviin ongelmiin on myös mahdollista löytää ratkaisuja. Vaikka vääryyskokemukset ovat osin hellittäneet, jännitteitä on edelleen olemassa Kuusamossa. Porot saavat laiduntaa vapaasti, mutta tästä ei saisi aiheutua haittaa viljelyksille ja vakituiselle asutukselle Paliskunnalla on velvollisuus siirtää väärissä paikoissa olevat porot pois ja estää haitta aitaamalla viljelykset ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella puutarhat, vakinaisen asuntojen pihat ja muut erityiseen käyttöön otetut alueet. Paliskunnan on näissä tilanteissa kannettava vahingon estämisestä, poistamisesta tai korvaamisesta aiheutunut vaiva tai kustannus. Porovahtiin sai ilmoittaa ongelmista Kesällä 2019 asukkaat, kesäasukkaat ja maanviljel