Poro on myös pohjoisen symboli ja lappilaisen luonnon ikoni, itsearvoinen toimija. Eräällä tavalla poro on pohjoisen kestävän kehityksen osoitin. Tunturipeuran kesytettynä muotona se on joillekin olemukseltaan ja vaikutuksiltaan vähemmän luontoa. Tulkitsijoita on monia eikä totuutta tahdo löytyä. Ristiriitoja ilmaantuu ja kestävyys loittonee.
Ristiriitoja on siellä missä on rajoja – symbolisia tai materiaalisia. Ristiriidat syntyvät rajojen ylittymisestä. Pitäisikö porot aidata ihmisiltä, ihmiset poroilta vai herkät laitumet poroilta? Jonkun pitäisi pysyä rajojen sisällä tai niiden ulkopuolella. Kuka päättää rajoista?
Koska miltei kaikilla on jonkinlaisia oikeuksia maankäyttöön, miltei kaikilla on myös velvollisuuksia antaa myöten tai väistyä. Poroasioiden hallinnan toive on, että joko oikeudet, velvoitteet ja vapaudet saadaan sovitettua yhteen ja rajat häipymään, tai rajat kunnolla paalutetuiksi tai niiden ylittäminen sallituksi.
Rajan yli virtaa se, mikä voi ja sallitaan. Poro ei symbolisista rajoista piittaa, materiaalisista kyllä. Ihminen piittaa molemmista, kenties juuri symbolisista, koska merkityksettömän rajan yli mennään heittämällä.
Ihmisen ja porojen yhdessäelo on rajojen tunnistamista ja tunnustamista, niistä keskustelua ja sopimista. Porot seuraavat vierestä vaistojensa ja ihmisen ohjauksen välimaastossa.
PALOMA-hanke luo edellytyksiä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima ja Lapin ELY-keskuksen rahoittama PALOMA-hanke (Poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden välisistä ristiriidoista ratkaisuihin -hanke) on luonut edellytyksiä symbolisista aidoista poroja ohjaaviin ratkaisuihin. Osana hanketta Lapin yliopiston vetämä Porovahti-palvelu ja Suomen ympäristökeskuksen vetämä yhteistyöryhmä ovat tehneet kokeiluja keskustelun ja sopimisen ongelmakohtien tunnistamiseksi, tunnustamiseksi ja korjaamiseksi.
Paliskunnat ovat toimijaverkoston keskiössä, Porovahti-palvelu ja yhteistyöryhmä kytkevät paliskunnat ympäröivään yhteiskuntaan. Tässä on myös toiminnan kehittämisen lähtökohta.
Poroasioiden hallinto haluaa lupauksia, jotta uudistuminen tapahtuisi sisältä, vapaaehtoisesti ja kannusteiden avulla. Vaihtoehto on sääntely, jossa toimijoiden oikeuksia ja niiden suhteita muutetaan ylhäältä. Silloin jotkut varmasti pahoittavat mielensä. ”Paras tilanne on se, kun kaikki osapuolet ovat hieman tyytymättömiä”, yksi maankäytön suunnittelija on todennut. Kukaan ei häviä, eikä kukaan voita!
Vuorovaikutteinen ja kannustava hallinta on monen etu: toimijat itse keksivät ratkaisuja, jotka toimivat parhaiten ja tulevat pitkällä aikavälillä halvemmaksi.
Onnistuuko yhteensovittaminen?
Onko Kuusamossa mahdollisuuksia tällaiseen paikallislähtöiseen kekseliäisyyteen ja sopimiseen? Kysymys onkin siitä, miten porotalous, luonnonsuojelu, metsätalous, maatalous, loma-asutus, suurpetokuvaus, erämatkailu, matkailu, ja infrastruktuurin laajeneminen voivat sopia samalle maantieteelliselle alueelle.
PALOMA-hanke on kahden kokeilunsa kautta ottanut ensiaskeleet näiden kimuranttien suhteiden selvittämiseksi.
Porovahti-palvelun avulla kansalaiset ovat voineet ilmoittaa väärässä paikassa olevista poroista tai kertoa myönteisistä porokokemuksista. Tätä tietoa PALOMA-hanke jalostaa sellaiseen muotoon, jota voidaan hyödyntää, kun yritetään ymmärtää, mistä porokonfliktissa on kyse ja löytää ratkaisuja ongelmiin.
Yhteistyöryhmä voi hyödyntää porovahtipalvelun tuloksia ja tutkijoiden tekemää tilanneanalyysiä puntaroidessaan toimintavaihtoehtojen merkityksiä ja vaikutuksia sekä miettiessään toimivia ja hyväksyttäviä toimintaperiaatteita toimijoiden välien parantamiseksi.
Yhteistyöryhmän toimijat ovat avainasemassa suotuisan ilmapiirin luomisessa yhteistyölle, kun taas porotalouden vaikutuspiirissä toimivat yrittäjät ovat avainasemassa ratkaisujen kokeilemisessa ja hyväksynnässä.
Vain avoimessa keskustelussa ja yhteistyössä porotalouden ympärille muodostuneet symboliset ja materiaaliset raja-aidat voivat saada sellaisen tolkullisen muodon, jonka olemassaoloon, siirtämiseen ja korjaamiseen toimijat voivat sitoutua.
Syksyn mittaan tähän blogiin ilmestyy tekstejä, jotka avaavat PALOMA-hankkeen tuloksia ja niiden käytännöllistä merkitystä.
Toivomme keskustelua.
Kommentit
Lähetä kommentti