Siirry pääsisältöön

Juha Hiedanpää: Poro on poliittinen eläin

Poro on myös pohjoisen symboli ja lappilaisen luonnon ikoni, itsearvoinen toimija. Eräällä tavalla poro on pohjoisen kestävän kehityksen osoitin. Tunturipeuran kesytettynä muotona se on joillekin olemukseltaan ja vaikutuksiltaan vähemmän luontoa. Tulkitsijoita on monia eikä totuutta tahdo löytyä. Ristiriitoja ilmaantuu ja kestävyys loittonee.

Ristiriitoja on siellä missä on rajoja – symbolisia tai materiaalisia. Ristiriidat syntyvät rajojen ylittymisestä. Pitäisikö porot aidata ihmisiltä, ihmiset poroilta vai herkät laitumet poroilta? Jonkun pitäisi pysyä rajojen sisällä tai niiden ulkopuolella. Kuka päättää rajoista?

Koska miltei kaikilla on jonkinlaisia oikeuksia maankäyttöön, miltei kaikilla on myös velvollisuuksia antaa myöten tai väistyä. Poroasioiden hallinnan toive on, että joko oikeudet, velvoitteet ja vapaudet saadaan sovitettua yhteen ja rajat häipymään, tai rajat kunnolla paalutetuiksi tai niiden ylittäminen sallituksi.

Rajan yli virtaa se, mikä voi ja sallitaan. Poro ei symbolisista rajoista piittaa, materiaalisista kyllä. Ihminen piittaa molemmista, kenties juuri symbolisista, koska merkityksettömän rajan yli mennään heittämällä.

Ihmisen ja porojen yhdessäelo on rajojen tunnistamista ja tunnustamista, niistä keskustelua ja sopimista. Porot seuraavat vierestä vaistojensa ja ihmisen ohjauksen välimaastossa.

PALOMA-hanke luo edellytyksiä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima ja Lapin ELY-keskuksen rahoittama PALOMA-hanke (Poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden välisistä ristiriidoista ratkaisuihin -hanke) on luonut edellytyksiä symbolisista aidoista poroja ohjaaviin ratkaisuihin. Osana hanketta Lapin yliopiston vetämä Porovahti-palvelu ja Suomen ympäristökeskuksen vetämä yhteistyöryhmä ovat tehneet kokeiluja keskustelun ja sopimisen ongelmakohtien tunnistamiseksi, tunnustamiseksi ja korjaamiseksi.

Paliskunnat ovat toimijaverkoston keskiössä, Porovahti-palvelu ja yhteistyöryhmä kytkevät paliskunnat ympäröivään yhteiskuntaan. Tässä on myös toiminnan kehittämisen lähtökohta.

Poroasioiden hallinto haluaa lupauksia, jotta uudistuminen tapahtuisi sisältä, vapaaehtoisesti ja kannusteiden avulla. Vaihtoehto on sääntely, jossa toimijoiden oikeuksia ja niiden suhteita muutetaan ylhäältä. Silloin jotkut varmasti pahoittavat mielensä. ”Paras tilanne on se, kun kaikki osapuolet ovat hieman tyytymättömiä”, yksi maankäytön suunnittelija on todennut. Kukaan ei häviä, eikä kukaan voita!

Vuorovaikutteinen ja kannustava hallinta on monen etu: toimijat itse keksivät ratkaisuja, jotka toimivat parhaiten ja tulevat pitkällä aikavälillä halvemmaksi.

Onnistuuko yhteensovittaminen?

Onko Kuusamossa mahdollisuuksia tällaiseen paikallislähtöiseen kekseliäisyyteen ja sopimiseen? Kysymys onkin siitä, miten porotalous, luonnonsuojelu, metsätalous, maatalous, loma-asutus, suurpetokuvaus, erämatkailu, matkailu, ja infrastruktuurin laajeneminen voivat sopia samalle maantieteelliselle alueelle.

PALOMA-hanke on kahden kokeilunsa kautta ottanut ensiaskeleet näiden kimuranttien suhteiden selvittämiseksi.

Porovahti-palvelun avulla kansalaiset ovat voineet ilmoittaa väärässä paikassa olevista poroista tai kertoa myönteisistä porokokemuksista. Tätä tietoa PALOMA-hanke jalostaa sellaiseen muotoon, jota voidaan hyödyntää, kun yritetään ymmärtää, mistä porokonfliktissa on kyse ja löytää ratkaisuja ongelmiin.

Yhteistyöryhmä voi hyödyntää porovahtipalvelun tuloksia ja tutkijoiden tekemää tilanneanalyysiä puntaroidessaan toimintavaihtoehtojen merkityksiä ja vaikutuksia sekä miettiessään toimivia ja hyväksyttäviä toimintaperiaatteita toimijoiden välien parantamiseksi.

Yhteistyöryhmän toimijat ovat avainasemassa suotuisan ilmapiirin luomisessa yhteistyölle, kun taas porotalouden vaikutuspiirissä toimivat yrittäjät ovat avainasemassa ratkaisujen kokeilemisessa ja hyväksynnässä.

Vain avoimessa keskustelussa ja yhteistyössä porotalouden ympärille muodostuneet symboliset ja materiaaliset raja-aidat voivat saada sellaisen tolkullisen muodon, jonka olemassaoloon, siirtämiseen ja korjaamiseen toimijat voivat sitoutua.

Syksyn mittaan tähän blogiin ilmestyy tekstejä, jotka avaavat PALOMA-hankkeen tuloksia ja niiden käytännöllistä merkitystä.

Toivomme keskustelua.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sirpa Rasmus ja Mia Landauer: Millainen fiilis jäi Kuusamon Porovahti-kesästä – palautetta ja suosituksia

Paloma-hankkeen Porovahti-palvelun puhelin ja nettilomake olivat auki toukokuulta 2019 syyskuun loppuun. Yhteydenottoja tuli melkein 500. Millainen oli tutkijoiden kesä porovahtina? Kiireisinä viikkoina Porovahti kävi täydestä työstä . Yhdelle ihmiselle se olisi ollut raskasta, siksi ringissä oli hyvä olla vähintään toinen – ja varahenkilöt päälle. Vastaaminen vaati sosiaalisia taitoja ja tilannetajua. Monesti jo kuunteleminen vei kohti ratkaisua. Useat ongelmat ratkesivat jo saman päivän aikana, mutta osaan palattiin yhä uudelleen, jopa kuukausien ajan. Neutraali välikäsi auttoi tiedon keräämisessä ja välittämisessä. Osa kuusamolaisista on kuulemma ”kyllästyneet poroihin”. Oli tärkeää kuunnella ja kirjata porohaittaa kokeneiden kokemuksia ja tunteita, ja välittää tieto paliskuntaan. Oli myös tärkeää kuulla poromiesten näkemyksiä ja tekemisiä ja välittää näitä eteenpäin. Palvelu toi paliskunnille kattavampaa tietoa siitä, miten porot Kuusamossa koetaan. Myös muut toimi

Panu Kontio: PALOMA -yhteistyöryhmän jälkipuintia

Kuusamossa lähdettiin kokeilemaan mitä voitaisiin tehdä, jotta kärjistyneet välit poronhoitajien ja eräiden muiden maankäyttäjien välillä saataisiin paremmalle tolalle. Yhtenä Paloma-hankkeen tavoitteena oli perustaa yhteistyöryhmä, toimintatapa, jolla voitaisiin vaihtaa tietoja ja ajatuksia eri maankäyttäjäryhmien välillä.     Tausta-ajatuksia yhteistyöryhmän toiminnalle Tavoitteena oli, että kaikki ryhmät, jotka ovat osapuolina poronhoitoa koskevissa kiistoissa, saataisiin saman pöydän ääreen. Osan kärjistyneistä tilanteista oletettiin johtuvan keskustelun ja keskinäisen ymmärryksen puutteesta. Tiedonvaihdon ja keskustelun avulla mahdollisia konfliktitilanteita olisi ehkä mahdollista purkaa, tai ainakin osapuolten täysin vastakkaisia näkökantoja lieventää. Toisena tavoitteena oli, että yhdessä eri tahojen edustajat voisivat keksiä ja kehittää uusia ehdotuksia, toimenpiteitä ja toimintamalleja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Samalla kun ratkaisumalleja yhdessä keh

Kari Oinonen: Porohäiriöiden sijoittuminen yllättää

Koillismaa on maisemiltaan mukava paikka. Laajat selkoset eivät ole tyhjän panttina, vaan Kuusamon upeita ja monimuotoisia maa-alueita käytetään monipuolisesti. Niillä hoidetaan metsää, harjoitetaan poronhoitoa, viljellään, mökkeillään, marjastetaan ja ammutaan jäniksiä. Eri maankäyttömuodot kuitenkin kilpailevat keskenään samoista alueista, ja alueen maankäyttö on paikoin pirstaleista. Laidunalueiden pirstaleisuus vaikeuttaa erityisesti poronhoitoa, ja siksi porot koetaan välillä ongelmaksi. Toisaalta poron näkyminen maisemassa ja poronhoito ovat hyvin tärkeitä matkailulle ja luonnon virkistyskäytölle. Poronhoito ja matkailu myös tukevat toisiaan. Paloma-hankkeessa selvitettiin, minne poronhoidon ja muiden elinkeinojen väliset ristiriidat erityisesti paikantuvat. Kysymystä ratkottiin Porovahti-puhelimeen tehtyjen soittojen kirjauksista ja Paloma-verkkolomakkeella tehdyistä ilmoituksista. Pihaporoista ilmoitetaan eniten Ilmoituksia porojen aiheuttamista häiriöistä tuli tutkijoi