Siirry pääsisältöön

Juha Hiedanpää: Oikeudet Kuusamon pororiidoissa


Konfliktit alkavat yleensä tilanteista, joissa yksi kokee toisen loukkaavan oikeuttaan johonkin. Poronhoidon, asutuksen, matkailun ja maatalouden väliset suhteet ovat kirvoittaneet monenlaisia vääryyskokemuksia, mutta kuten PALOMA on osoittanut, ristiriitoja aiheuttaviin ongelmiin on myös mahdollista löytää ratkaisuja. Vaikka vääryyskokemukset ovat osin hellittäneet, jännitteitä on edelleen olemassa Kuusamossa.

Porot saavat laiduntaa vapaasti, mutta tästä ei saisi aiheutua haittaa viljelyksille ja vakituiselle asutukselle

Paliskunnalla on velvollisuus siirtää väärissä paikoissa olevat porot pois ja estää haitta aitaamalla viljelykset ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella puutarhat, vakinaisen asuntojen pihat ja muut erityiseen käyttöön otetut alueet. Paliskunnan on näissä tilanteissa kannettava vahingon estämisestä, poistamisesta tai korvaamisesta aiheutunut vaiva tai kustannus.

Porovahtiin sai ilmoittaa ongelmista

Kesällä 2019 asukkaat, kesäasukkaat ja maanviljelijät ilmoittivat Porovahti-palveluun väärissä paikoissa olevista poroista. Poroja oli pihoissa, terasseilla, pelloilla tai muissa sopimattomissa paikoissa. Sinänsä porojen, paliskunnan ja muiden toimijoiden ja toimintojen oikeudelliset suhteet ovat yksinkertaiset, mutta tilanteet ja olosuhteet vaikeuttavat tulkintoja. Vääryyskokemuksia syntyy helposti.

Porot synnyttävät ympärilleen odotusoikeuksia, koska oikeuksien luonteeseen kuuluu se, että ne määrittyvät muiden toimijoiden velvollisuuksien, vastuiden ja vapauksien kautta.

Maanomistajilla on oikeus siihen, että porot pysyvät poissa vakituisten asuntojen pihoilta ja viljelyksiltä ja että poronhoitajat ennakoisivat ongelmia, eivätkä pelkästään reagoisi ongelmien ilmaantuessa. Laki on laki, mutta eri maankäyttäjien väliset suhteet pitää käytännössä sovittaa ja sopia paliskuntien ja muiden maankäyttäjien kesken.

Kuusamossa poronhoidon ja muiden maankäyttäjien suhteet ovat pitkään olleet kireät, ja viime vuosien aikana ne ovat heikentyneet entisestään. Joidenkin kuusamolaisten mukaan riitaisuuksien juuret ovat syvällä. Suhteet eivät parane ilman, että oikeuksista ja niille vastakkaisista ja vastavuoroisista oikeudellisista suhteista keskustellaan. Oikeuksien luonnetta ja tarkoitusta yritetään ymmärtää ja tarpeen mukaan tekemisiä ja olosuhteita säädetään ongelmien vähentämiseksi.

Yhteistyöryhmässä keskustellaan oikeuksista ja ratkaisuista

Porovahtipalvelun lisäksi PALOMA kehitteli yhteistyöryhmän kokeilua. Tämä ryhmä koostuu alueellisista ja paikallisista toimijoista, jotka kokivat poronhoidon ja muun tekemisen yhteensovittamisen tärkeäksi ja olivat valmiita sitoutumaan puntaroivaan yhteistoimintaan.

Kokeilun käynnistymisen jälkeen maatalouden edustajat vetäytyivät ryhmän toiminnasta vedoten työkiireisiin. Taustalla saattoivat vaikuttaa jännitteetmaatalouden ja poronhoidon välillä.

Yhteistyöryhmän tarkoitus on nimenomaan lisätä vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Tulipalojen sammutustehtävät eivät sille kuulu. Tavoite on ennaltaehkäistä ongelmia ja ratkoa tilanteita jo ennen niiden kärjistymistä.

Myös yhteistyöryhmässä keskusteltiin oikeuksista, mutta ennen kaikkea keskusteltiin siitä, millaisia jännitteiden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä kannattaisi kokeilla ja kenen kontolle vastuut ja kustannukset kokeiluista voisivat tulla.

Vahingoista ja niiden korvaamisesta

Koettu haitta on ennen kaikkea henkilön itsensä kokema. Vahingon korvaaminen on myös ulkopuoliselle avautuva tapa hyvittää koettu haitta. Aina kokemus ja ulkopuolinen havainto eivät asetu täysin yksiin.

Porojen aiheuttamia peltovahinkoja on Kuusamossa setvitty viime aikoina vain vähän virallisessa vahinkoarviolautakunnassa. Tämä ei ole niinkään johtunut vahinkojen puuttumisesta, vaan lautakunnan toiminnan ongelmista. Puheenjohtajan pesti on koettu epämieluisaksi ja prosessi vaikeaksi. Myönteistä on totta kai se, että korvauksista on kyetty sopimaan ilman lautakuntaa.

Ongelmia ei ole ihan samalla tavalla ympäri Kuusamoa. Porovahti osoitti ongelmien keskittymisen: yhteydenotoista iso osa keskittyi tietyille paikoille. 

Emme varmuudella tiedä, syntyvätkö ongelmakeskittymät herkistä ihmisistä, huonoista ihmisten välisistä suhteista tai porojen toistuvista käynneistä. Mutta sen tiedämme, että monilla ristiriidoilla voi olla pitkäkin historia, ja että porojen liikkeisiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin vain poronhoitajien piittaamattomuus. Vääryyskokemus – koettu vastuuttomuus – voi myös johtua tekijöistä, joista kaikki ei liity porojen liikkeisiin.

Yhteistyöryhmän tarkoitus on yrittää ymmärtää tilanteiden monimutkaisuus ja puntaroida tapoja estää vääryyskokemukset tai ainakin merkittävästi lieventää niitä. Ryhmän pyrkimys on avoimella ja positiivishenkisellä tiedottamisella lieventää kärjistynyttä ilmapiiriä ja samalla luoda ratkaisuja, joilla oikeudet, velvollisuudet, vapaudet ja oikeudeton vaikutuksille altistuminen, asianosaisuus, asettuvat järkevämmin yhteen.

Oikeudet edun ja tahdon puntarissa

Oikeuksien välinen puntarointi ei ole aivan helppoa. Viime syksynä ilmestyneessä kirjassa Mitä ovat oikeudet? erotetaan kaksi perusteoriaa oikeuksien perusluonteesta, intressi- ja tahtoteoriat (lähteet blogin lopussa).

Intressiteorian mukaan edut ovat oikeuksien perusta. Oikeuden mukana oikeudenhaltija on paremmassa asemassa kuin ilman oikeutta. Etu on oikeuden välttämätön komponentti, ja yleensä jokin hyvinvoinnin osa-alue on oikeuden perusteena. Oikeutta ei olisi olemassa ilman jonkun toisen vastavuoroista velvollisuutta kunnioittaa tätä oikeutta.

Intressiteoriassa oikeudet voidaan ymmärtää velvollisuuksien seurauksina, ei niiden perusteina, mikä olisi ehkä intuitiivisesti luontevaa. Porot saavat tietyin rajoituksin laiduntaa vapaasti poronhoitoalueella, mutta paliskunnilla on velvollisuus estää haitat viljelyksille ja vakinaiselle asutukselle. Juuri tämä haittojen välttäminen ja vähentäminen määrittelevät ja ehdollistavat oikeuksien harjoittamista.

Olennainen kysymys kuuluu: minkä ehtojen on täytyttävä, jotta poronomistukseen sisältyvää vastuuta voidaan katsoa rikotun? Täyttyvätkö ehdot, jos porot ovat kerran mökin pihassa, jos porot silloin tällöin ovat mökin pihassa tai jos porot ovat jatkuvasti mökin pihassa. Porojen säännöllinen tai jatkuva läsnäolo voi vaikuttaa loma- tai paikallisen asukkaan hyvinvointiin haitallisesti, joten velvollisuudesta voisi periaatteessa seurata oikeus kyseiselle henkilölle.

Poronhoitolain 32 § mukaan ”Paliskunta on velvollinen rakentamaan aidan, muun laitteen tai rakennelman (aitaaminen) viljelysten ja muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella myös puutarhojen, vakinaisten asuntojen pihojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden suojaamiseksi poroilta.”

Paliskunnilla ei ole vastuuta aidata vapaa-ajanasuntojen pihoja eikä moni mökkiläinen sitä haluaisikaan. Paliskunnan on korvattava muilla erityiseen käyttöön otetuilla alueilla tapahtuneet porovahingot. Monimutkaisissa tilanteissa voidaan hyödyntää intressien sovintomenettelyä. Mutta oma kysymyksensä on toki se, voidaanko kesäasunnon piha ylipäänsä tulkita laissa mainituksi erityiseen käyttöön otetuksi alueeksi vai onko mökkiläisellä automaattisesti suojausvastuu tai vapaus aidata tonttinsa, jos niin parhaaksi näkee.

Intressiteoriassa edut pyritään yhdistämään kokonaisvaltaisessa tarkastelussa ja etujen välisessä puntaroinnissa. Kokonaistarkasteluun voi sisältyä myös eläimenä olemisen etu, siis eläinoikeudet, kuten esimerkiksi poron oikeus hyvään, luontonsa mukaiseen elämään, esimerkiksi oikeuteen laiduntaa rauhassa vuodenaikaislaitumillaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muilla maankäyttäjillä on velvollisuus sietää porojen luontaista käyttäytymistä.

Oikeuksien tahtoteorian mukaan oikeudenhaltijalla on aina valta vaatia velvollisuuden täytäntöönpanoa. Haitan kärsijällä on oikeus saada korvauksensa maksetuksi, koska hän voi sitä vaatia: viime kädessä haastamalla velvoitettu oikeuteen.

Tahtoteorian lähtökohtana on ihmisten vapaus ja oikeudet mahdollistavat oikeudenhaltijan vapaan tahdon käytön. Ne ilmentävät toimijan kykyä hallita ja määrätä itse itseään. Oikeudet ovat suvereenisuutta pienessä mittakaavassa.

Niin sanotun kovan tahtoteorian edustajat kieltävät lasten, vaikeasti vammaisten ja esimerkiksi eläinten oikeudet, koska ne eivät ole kykeneviä itse oikeuksiaan ajamaan ja valvomaan muiden velvollisuuksia. Pehmeiden tahtoteorioiden mukaan oikeudenhaltijaa voi edustaa joku toinen. Porolla ei ole kykyä vaatia velvollisuuksien täytäntöönpanoa, mutta porolla voidaan katsoa odotusoikeuksia tähän, siksi myös porot ovat ”suvereeneja pienessä mittakaavassa”.  

Perusoikeudet ovat oma lukunsa myös Kuusamossa

Perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä yksilölle kuuluvia oikeuksia. Perusoikeuksille on ominaista niiden perustuslaintasoisuudesta johtuva erityinen perustavanlaatuisuus, pysyvyys ja oikeudellinen luonne. Siksi niitä pidetään yksilölle erityisen tärkeinä oikeuksina.

Perusoikeudet ovat lisäksi yleisiä, periaatteessa kaikille yhdenvertaisesti kuuluvia. Ne ovat myös eräänlaisia valttikortteja, joilla suojellaan yksilöitä ennen kaikkea valtion mielivaltaisilta toimenpiteiltä.

Demokraattisen päätöksenteon mukaan ylempänä hierarkiassa olevat voivat päättää sellaisista asioista, joista alempana olevat eivät voi päättää. Esimerkiksi perustuslailliset asiat voidaan säätää eduskunnassa kahden kolmasosan äänienemmistöllä ja tarpeen tullen ratkaista myöhemmin tuomioistuimessa.

Perus- ja ihmisoikeudet ovat yleensä oikeuksista ja velvollisuuksista käydyn paikallistason keskustelun ulkopuolella, koska toimijat eivät voi itse niihin suoraan vaikuttaa. Mutta perusoikeudet – ennen kaikkea oikeus omaisuuden suojaan – ovat kuitenkin nousseet myös Kuusamon porokeskusteluun. Niin poronomistajia kuin muita maanomistajia koskee velvollisuus, että toisen omaisuutta ei saa viedä tai tuhota. Omistuskiistoissa kumpikin osapuoli voi kokea olevansa kärsivä osapuoli.

Kuusamossa maanviljelijät ja mökkejä vuokraavat ovat nostaneet esiin omaisuuden suojan ja oikeuden häiritsemättä harjoittaa omaa elinkeinoaan. Poroelinkeino on puolestaan nostanut esiin oikeuden harjoittaa omaa elinkeinoaan, samoin kuin poron oikeuden olla poro, noudattaen luontaista vuodenkiertoaan ja tyydyttäen tarpeitaan esimerkiksi pahimmalta hyönteisajalta, räkältä, suojautumiseksi. Poroelinkeino on toisaalta osoittanut syyttävällä sormella haaskakuvauksen suuntaan. Se on elinkeino, jonka arvioidaan haittaavan poronhoitoa tuottamalla suurpetokeskittymiä ja vaikuttamalla porojen liikkeisiin ja niiden aiheuttamiin haittoihin.

Perusoikeudet saattavat olla keskenään yhdensuuntaisia tai vastakkaisia, mutta yleensä ne ovat tavalla tai toisella kilpailevia. Perusoikeuksien ristiriidassa on aina kyse niiden tulkinnasta: miten niiden sisältö ja merkitys ymmärretään keskinäisessä suhteessa. Tarkoituksena on, että jokaisen oikeus toteutuu mahdollisimman täysimääräisesti. Perusoikeuksien puntaroinnissa vaikuttavat myös yhteiskuntapoliittiset tavoitteet.

Poromaisema sopimuksena

Porojen laidunmaisema on Kuusamossa vahvasti ihmisten muokkaama. On metsätaloutta, malminetsintää, maataloutta, pihapiirejä ja suurpetokuvaustoimintaa. Porojen laidunmaisema on monesta syystä pirstoutunut. Mutta kaikki toiminnot ovat saaneet lupansa ja oikeutuksensa, ja samalla joukon velvollisuuksia, vastuita ja vapauksia, joiden pitäisi mahdollistaa sopuisa yhteiselo.

Kuusamolaisen maankäytön mukana syntynyt maisema on eräänlainen yhdessä tehty sopimus, jonka puitteissa toimitaan. Tätä sopimusta ei ole kokonaisuutena kirjoitettu tai päättäjien toimesta hyväksytty. Maankäytön vähittäinen muutos on ollut poronhoidon kannalta lähes yksinomaan ongelmallinen: poronhoito väistyy, vaikka joissakin tilanteissa luonnonsuojelu on avannut poronhoidolle uusia mahdollisuuksia.

Maiseman moninaistuminen ja pirstoutuminen tekee sopimuspohjasta muuntuvan. Osapuolten on vaikea siihen aina sitoutua sekä pidättäytyä ja joustaa vapauksista silloin, kun oikeudet ja vastuut sitä sovun ja yhteiselon nimissä edellyttäisivät.

Tämänkaltaista elinkeinojen ja toimijoiden keskinäistä sopimusta pyrki yhteistyöryhmä Porovahtipalvelun syötteestä kesällä 2019 kehittämään ja vahvistamaan. Molempien kokeilujen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä valoisalta. On toivoa, että systemaattinen keskustelu intresseistä ja tahdosta sekä siirtymä konfliktista ongelmanratkaisuun voisi jatkua kesällä 2020 – ja mahdollisesti senkin jälkeen, ja mieluusti tuomioistuinten ja ylipaikallisten päätöksenteon elinten ulkopuolella.


Olen kirjoituksessani hyödyntänyt seuraavia tekstejä: Visa Kurki, ”Oikeuksien intressiteorian puolustus”, Maija Aalto-Heinilä ”Oikeuksien tahtoteorian puolustus”, Erik Lagerspetz ”Oikeuksien konflikteista” ja Niko Soininen ”Tulkinnan pelko ja lakiperustaisia oikeuksia koskevan tiedon kompastuskivet”, jotka kaikki ovat ilmestyneet kirjassa Maija Aalto-Heinilä & Visa Kurki (toim.) (2019) Mitä oikeudet ovat? Filosofian ja oikeustieteen näkökulmia. Helsinki: Gaudeamus.


Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sirpa Rasmus ja Mia Landauer: Millainen fiilis jäi Kuusamon Porovahti-kesästä – palautetta ja suosituksia

Paloma-hankkeen Porovahti-palvelun puhelin ja nettilomake olivat auki toukokuulta 2019 syyskuun loppuun. Yhteydenottoja tuli melkein 500. Millainen oli tutkijoiden kesä porovahtina? Kiireisinä viikkoina Porovahti kävi täydestä työstä . Yhdelle ihmiselle se olisi ollut raskasta, siksi ringissä oli hyvä olla vähintään toinen – ja varahenkilöt päälle. Vastaaminen vaati sosiaalisia taitoja ja tilannetajua. Monesti jo kuunteleminen vei kohti ratkaisua. Useat ongelmat ratkesivat jo saman päivän aikana, mutta osaan palattiin yhä uudelleen, jopa kuukausien ajan. Neutraali välikäsi auttoi tiedon keräämisessä ja välittämisessä. Osa kuusamolaisista on kuulemma ”kyllästyneet poroihin”. Oli tärkeää kuunnella ja kirjata porohaittaa kokeneiden kokemuksia ja tunteita, ja välittää tieto paliskuntaan. Oli myös tärkeää kuulla poromiesten näkemyksiä ja tekemisiä ja välittää näitä eteenpäin. Palvelu toi paliskunnille kattavampaa tietoa siitä, miten porot Kuusamossa koetaan. Myös muut toimi

Kari Oinonen: Porohäiriöiden sijoittuminen yllättää

Koillismaa on maisemiltaan mukava paikka. Laajat selkoset eivät ole tyhjän panttina, vaan Kuusamon upeita ja monimuotoisia maa-alueita käytetään monipuolisesti. Niillä hoidetaan metsää, harjoitetaan poronhoitoa, viljellään, mökkeillään, marjastetaan ja ammutaan jäniksiä. Eri maankäyttömuodot kuitenkin kilpailevat keskenään samoista alueista, ja alueen maankäyttö on paikoin pirstaleista. Laidunalueiden pirstaleisuus vaikeuttaa erityisesti poronhoitoa, ja siksi porot koetaan välillä ongelmaksi. Toisaalta poron näkyminen maisemassa ja poronhoito ovat hyvin tärkeitä matkailulle ja luonnon virkistyskäytölle. Poronhoito ja matkailu myös tukevat toisiaan. Paloma-hankkeessa selvitettiin, minne poronhoidon ja muiden elinkeinojen väliset ristiriidat erityisesti paikantuvat. Kysymystä ratkottiin Porovahti-puhelimeen tehtyjen soittojen kirjauksista ja Paloma-verkkolomakkeella tehdyistä ilmoituksista. Pihaporoista ilmoitetaan eniten Ilmoituksia porojen aiheuttamista häiriöistä tuli tutkijoi