Puolivillinä laiduntavat porot risteävät väistämättä jossakin kohtaa maatalouden, mökkeilyn, matkailukeskusten, luonnon virkistyskäytön, metsätalouden tai teiden kanssa. Ja porohan on viisas eläin, vaikka sitä usein ehkä suottakin tyhmäksi haukutaan: poro menee sieltä ”mistä rima on matalin” etsiessään ravintoa tai silloin kun poroa ahdistelee räkkä, helle, tai pedot. Ja niinpä sitten kesäaikaan käynnistyvät kiistat porojen aiheuttamista häiriöistä ja vahingoista. Kuka näki, kuka kuuli, kuka on vastuussa vahingoista ja miksi…
Kun porot aiheuttavat häiriötä tai vahinkoa pellolla, puutarhassa, pihalla tai muulla alueella, missä niillä ei ole lupa laiduntaa, asiasta voi ilmoittaa kyseisen alueen paliskuntaan. Rovaniemellä ilmoituksen voi hoitaa keskitetyn Porovahti-puhelimen kautta. Myös Sodankylässä ja Suomussalmella on toiminut Porovahti. Kaikki nämä taajamat sijaitsevat kahden tai kolmen paliskunnan rajalla. Tällaisissa paikoissa asukkaan, viljelijän ja etenkin ulkopaikkakuntalaisen mökkiläisen voi olla vaikea tietää kenelle porohaitasta voi ilmoittaa.
Kaiken kaikkiaan Kuusamon alueelle, tai osittain sinne, sijoittuu kuusi paliskuntaa: Akanlahti, Alakitka, Hossa-Irni, Kallioluoma, Oivanki ja Tolva. Poroja kohtaavan tai porohaittoja kokevan ei ole aina helppo tietää, minne ja miten asiasta ilmoittaa. Paloma-hankkeessa haluttiinkin kokeilla keskitettyä ja neutraalin tahon ylläpitämää Porovahti-puhelinta.
Kutsuimme tammikuussa 2019 kuusamolaisia koolle ja yhteistuumin totesimme, että Porovahti-kokeilu kannattaa käynnistää. Tämän jälkeen kuulimme muiden paikkakuntien kokemuksia Porovahdista ja paliskuntien ideoita yhteydenpidosta, ja kokoonnuimme huhtikuussa uudelleen Kuusamoon, intensiiviseen suunnittelupäivään. Paikalla oli kaikkien kuuden paliskunnan poronhoitajia sekä asukkaiden, mökkiläisten, maanviljelijöiden ja kaupungin edustajia.
Miten Porovahti käytännössä toimi?
Totesimme, että pelkkä arkisin toimiva puhelinpalvelu ei riitä. Niinpä perustimme nettilomakkeen, jonka avulla kaikki ilmoitukset tallentuivat tietopankkiin. Myös oheismateriaalin lähettäminen tehtiin Porovahti-palvelussa mahdolliseksi. Jokaisesta ilmoituksesta tuli tieto ylläpitäjälle, jotta hän pystyi reagoimaan niihin mahdollisimman nopeasti ja välittämään tiedon asianosaiseen paliskuntaan. Puhelimeen tulleet ilmoitukset Porovahti keräsi omalle nettilomakkeelleen, ja näin myös ne saatiin kirjallisena talteen.
Paliskuntiin ilmoitimme akuuteissa tapauksissa heti ja muissakin tapauksissa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Keräsimme myös kuvia tapauksista. Tavallisten valokuvien lisäksi saimme myös riistakameran ottamia kuvia. Riistakameroiden avulla jotkut ilmoittajat seurasivat porotilannetta etäältä.
Porovahti–puhelin ja nettilomake avattiin 22.5.2019. Palvelusta tiedotettiin laajalti sekä paikallisessa mediassa että järjestöjen (esimerkiksi Paliskuntain yhdistys ja MTK) kanavien kautta. Yhteydenottoja alkoikin kertyä tasaiseen tahtiin sekä puhelimeen että netttilomakkeelle.
Puhelin oli auki virka-aikaan, tosin juhannuskesällä ja mökkikauden perjantai-iltaisin puhelin oli auki laajennetusti. Vastaajiksi saatiin kaksi tutkijaa, toinen Luonnonvarakeskuksesta ja toinen Lapin ammattikorkeakoulusta. Heitä tuuraamassa ennätti kesän aikana toimia liki koko Paloman-tutkijaryhmä: puhelimeen vastattiin välillä soitonsiirtojen kautta Jyväskylästä ja Turusta, jopa Itävallasta. Nettilomaketta ylläpitivät Lapin yliopiston kaksi tutkijaa.
Kuka Porovahtiin sitten oli yhteydessä, ja miksi?
Porovahti-puhelimeen soitettiin kesän aikana 287 kertaa ja nettilomakkeen kautta tehtiin 204 ilmoitusta. Yhteensä palveluun tuli näin ollen 491 ilmoitusta.
Liki puolet ilmoitti poroista asuintalonsa pihalla; seuraavaksi useimmin palveluun ottivat yhteyttä maanviljelijät ja sitten mökkiläiset. Ilmoituksia tuli paljon Kuusamon taajaman alueelta sekä Rukan matkailukeskittymästä mökkialueineen. Ehdottomasti vilkkain kuukausi Porovahdissa oli heinäkuu, elokuu perässä seuraten. Etenkin kiireisiä olivat heinäkuun helleviikot, kun poroja tuntui löytyvän jopa autokatoksista ja konehalleista.
Yhteydenottajista suurin osa oli keski-ikäisiä tai vanhempia, suurempi osa miehiä kuin naisia. Useimmiten vahinko tai häiriö, josta ilmoitettiin, oli koettu viikoittain tai jopa päivittäin ja kyseessä oli muutamien porojen aiheuttama häiriö. Poroja oli yritetty ensin ajaa itse pois, ja tämän jälkeen otettu yhteyttä Porovahtiin.
Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä Porovahtiin olivat ne, että porot olivat sotkeneet paikkoja jätöksillään, sekä porojen laiduntaminen pihassa tai pellolla. Varsinaiset vahingot pihaistutuksille tai kasvimaille sekä viljelyksille aiheutuneet vahingot olivat seuraavaksi yleisimmät syyt yhteydenottoon. Jonkin verran ilmoitettiin myös aitaustarpeista tai rikkinäisistä aidoista, poroista julkisilla alueilla (esim. maantiet, koulujen pihat, Kuusamon lentokenttä) ja kuolleista tai loukkaantuneista poroista. Yhtään ilmoitusta henkilövahingoista ei tullut, mutta porojen aiheuttamasta pelosta ja liikennevahinkoriskeistä tuli muutama ilmoitus. Porovahti toimitti kaikki ilmoitukset asianosaisiin paliskuntiin, ja paliskunnat kuittasivat saadut ilmoitukset Porovahdille. Porovahti sai myös ilmoituksia positiivisista kohtaamisista porojen kanssa sekä myönteistä palautetta Porovahti -palvelusta.
Kesä oli Porovahdeille työntäyteinen. Kiitämme kaikkia Porovahti -palvelun käyttäjiä ja toivomme että olemme voineet olla avuksi kuusamolaisille! Palautekyselyyn voi osallistua täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/7881A1B06F00DF61
Porovahti-kokeilun tulevaisuutta pohdimme jatkokirjoituksessa, joka ilmestyy ennen joulua.
Blogin kirjoittajat ovat Lapin yliopiston tutkijoita.
Kommentit
Lähetä kommentti