Siirry pääsisältöön

Sirpa Rasmus ja Mia Landauer: Kuusamon Porovahti – kuka soittaa?

Puolivillinä laiduntavat porot risteävät väistämättä jossakin kohtaa maatalouden, mökkeilyn, matkailukeskusten, luonnon virkistyskäytön, metsätalouden tai teiden kanssa. Ja porohan on viisas eläin, vaikka sitä usein ehkä suottakin tyhmäksi haukutaan: poro menee sieltä ”mistä rima on matalin” etsiessään ravintoa tai silloin kun poroa ahdistelee räkkä, helle, tai pedot. Ja niinpä sitten kesäaikaan käynnistyvät kiistat porojen aiheuttamista häiriöistä ja vahingoista. Kuka näki, kuka kuuli, kuka on vastuussa vahingoista ja miksi…

Kun porot aiheuttavat häiriötä tai vahinkoa pellolla, puutarhassa, pihalla tai muulla alueella, missä niillä ei ole lupa laiduntaa, asiasta voi ilmoittaa kyseisen alueen paliskuntaan. Rovaniemellä ilmoituksen voi hoitaa keskitetyn Porovahti-puhelimen kautta. Myös Sodankylässä ja Suomussalmella on toiminut Porovahti. Kaikki nämä taajamat sijaitsevat kahden tai kolmen paliskunnan rajalla. Tällaisissa paikoissa asukkaan, viljelijän ja etenkin ulkopaikkakuntalaisen mökkiläisen voi olla vaikea tietää kenelle porohaitasta voi ilmoittaa.

Kaiken kaikkiaan Kuusamon alueelle, tai osittain sinne, sijoittuu kuusi paliskuntaa: Akanlahti, Alakitka, Hossa-Irni, Kallioluoma, Oivanki ja Tolva. Poroja kohtaavan tai porohaittoja kokevan ei ole aina helppo tietää, minne ja miten asiasta ilmoittaa. Paloma-hankkeessa haluttiinkin kokeilla keskitettyä ja neutraalin tahon ylläpitämää Porovahti-puhelinta.

Kutsuimme tammikuussa 2019 kuusamolaisia koolle ja yhteistuumin totesimme, että Porovahti-kokeilu kannattaa käynnistää. Tämän jälkeen kuulimme muiden paikkakuntien kokemuksia Porovahdista ja paliskuntien ideoita yhteydenpidosta, ja kokoonnuimme huhtikuussa uudelleen Kuusamoon, intensiiviseen suunnittelupäivään. Paikalla oli kaikkien kuuden paliskunnan poronhoitajia sekä asukkaiden, mökkiläisten, maanviljelijöiden ja kaupungin edustajia.

Miten Porovahti käytännössä toimi?

Totesimme, että pelkkä arkisin toimiva puhelinpalvelu ei riitä. Niinpä perustimme nettilomakkeen, jonka avulla kaikki ilmoitukset tallentuivat tietopankkiin. Myös oheismateriaalin lähettäminen tehtiin Porovahti-palvelussa mahdolliseksi. Jokaisesta ilmoituksesta tuli tieto ylläpitäjälle, jotta hän pystyi reagoimaan niihin mahdollisimman nopeasti ja välittämään tiedon asianosaiseen paliskuntaan. Puhelimeen tulleet ilmoitukset Porovahti keräsi omalle nettilomakkeelleen, ja näin myös ne saatiin kirjallisena talteen.

Paliskuntiin ilmoitimme akuuteissa tapauksissa heti ja muissakin tapauksissa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Keräsimme myös kuvia tapauksista. Tavallisten valokuvien lisäksi saimme myös riistakameran ottamia kuvia. Riistakameroiden avulla jotkut ilmoittajat seurasivat porotilannetta etäältä.

Porovahti–puhelin ja nettilomake avattiin 22.5.2019. Palvelusta tiedotettiin laajalti sekä paikallisessa mediassa että järjestöjen (esimerkiksi Paliskuntain yhdistys ja MTK) kanavien kautta. Yhteydenottoja alkoikin kertyä tasaiseen tahtiin sekä puhelimeen että netttilomakkeelle.

Puhelin oli auki virka-aikaan, tosin juhannuskesällä ja mökkikauden perjantai-iltaisin puhelin oli auki laajennetusti. Vastaajiksi saatiin kaksi tutkijaa, toinen Luonnonvarakeskuksesta ja toinen Lapin ammattikorkeakoulusta. Heitä tuuraamassa ennätti kesän aikana toimia liki koko Paloman-tutkijaryhmä: puhelimeen vastattiin välillä soitonsiirtojen kautta Jyväskylästä ja Turusta, jopa Itävallasta. Nettilomaketta ylläpitivät Lapin yliopiston kaksi tutkijaa.

Kuka Porovahtiin sitten oli yhteydessä, ja miksi?

Porovahti-puhelimeen soitettiin kesän aikana 287 kertaa ja nettilomakkeen kautta tehtiin 204 ilmoitusta. Yhteensä palveluun tuli näin ollen 491 ilmoitusta.

Liki puolet ilmoitti poroista asuintalonsa pihalla; seuraavaksi useimmin palveluun ottivat yhteyttä maanviljelijät ja sitten mökkiläiset. Ilmoituksia tuli paljon Kuusamon taajaman alueelta sekä Rukan matkailukeskittymästä mökkialueineen. Ehdottomasti vilkkain kuukausi Porovahdissa oli heinäkuu, elokuu perässä seuraten. Etenkin kiireisiä olivat heinäkuun helleviikot, kun poroja tuntui löytyvän jopa autokatoksista ja konehalleista.

Yhteydenottajista suurin osa oli keski-ikäisiä tai vanhempia, suurempi osa miehiä kuin naisia. Useimmiten vahinko tai häiriö, josta ilmoitettiin, oli koettu viikoittain tai jopa päivittäin ja kyseessä oli muutamien porojen aiheuttama häiriö. Poroja oli yritetty ensin ajaa itse pois, ja tämän jälkeen otettu yhteyttä Porovahtiin.

Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä Porovahtiin olivat ne, että porot olivat sotkeneet paikkoja jätöksillään, sekä porojen laiduntaminen pihassa tai pellolla. Varsinaiset vahingot pihaistutuksille tai kasvimaille sekä viljelyksille aiheutuneet vahingot olivat seuraavaksi yleisimmät syyt yhteydenottoon. Jonkin verran ilmoitettiin myös aitaustarpeista tai rikkinäisistä aidoista, poroista julkisilla alueilla (esim. maantiet, koulujen pihat, Kuusamon lentokenttä) ja kuolleista tai loukkaantuneista poroista. Yhtään ilmoitusta henkilövahingoista ei tullut, mutta porojen aiheuttamasta pelosta ja liikennevahinkoriskeistä tuli muutama ilmoitus. Porovahti toimitti kaikki ilmoitukset asianosaisiin paliskuntiin, ja paliskunnat kuittasivat saadut ilmoitukset Porovahdille. Porovahti sai myös ilmoituksia positiivisista kohtaamisista porojen kanssa sekä myönteistä palautetta Porovahti -palvelusta.

Kesä oli Porovahdeille työntäyteinen. Kiitämme kaikkia Porovahti -palvelun käyttäjiä ja toivomme että olemme voineet olla avuksi kuusamolaisille! Palautekyselyyn voi osallistua täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/7881A1B06F00DF61

Porovahti-kokeilun tulevaisuutta pohdimme jatkokirjoituksessa, joka ilmestyy ennen joulua.

Blogin kirjoittajat ovat Lapin yliopiston tutkijoita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Panu Kontio: PALOMA -yhteistyöryhmän jälkipuintia

Kuusamossa lähdettiin kokeilemaan mitä voitaisiin tehdä, jotta kärjistyneet välit poronhoitajien ja eräiden muiden maankäyttäjien välillä saataisiin paremmalle tolalle. Yhtenä Paloma-hankkeen tavoitteena oli perustaa yhteistyöryhmä, toimintatapa, jolla voitaisiin vaihtaa tietoja ja ajatuksia eri maankäyttäjäryhmien välillä.     Tausta-ajatuksia yhteistyöryhmän toiminnalle Tavoitteena oli, että kaikki ryhmät, jotka ovat osapuolina poronhoitoa koskevissa kiistoissa, saataisiin saman pöydän ääreen. Osan kärjistyneistä tilanteista oletettiin johtuvan keskustelun ja keskinäisen ymmärryksen puutteesta. Tiedonvaihdon ja keskustelun avulla mahdollisia konfliktitilanteita olisi ehkä mahdollista purkaa, tai ainakin osapuolten täysin vastakkaisia näkökantoja lieventää. Toisena tavoitteena oli, että yhdessä eri tahojen edustajat voisivat keksiä ja kehittää uusia ehdotuksia, toimenpiteitä ja toimintamalleja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Samalla kun ratkaisumalleja yhdessä keh

Panu Kontio: Kuusamossa kokeillaan yhteistyö­ryhmää porokonfliktin lievittäjänä

Kerroin Kuusamosta lähtöisin olevalle ystävälleni, että Paloma-hanke oli saanut rahoituksen. Hankkeessa pyritään lieventämään porotalouden, asutuksen, loma-asutuksen ja maatalouden tulehtuneita välejä. Ajoittain porot ovat paikoissa, joissa niiden ei pitäisi olla, kuten pelloilla, pihoilla tai terasseilla. Tämä aiheuttaa ärtymystä. Ystäväni totesi ykskantaan, että olette sitten aikamoisen haasteen edessä. Vastasin hänelle, että mielestäni on kaikille mukavampaa ja kaikkien osapuolten etu, mikäli rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdollista. Vertasin tilannetta myrskyisään avioliittoon – ainoa keino päästä sopuun on keskustelu osapuolten kesken. Juuri tuollaista keskustelua varten Paloma-hanke perusti yhteistyöryhmän Kuusamoon. Ryhmään koottiin eri osapuolet: maatalouden, porotalouden, asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailun edustajia. Ryhmää vetää Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton edustaja. Ryhmä käsittelee toimintojen yhteensovittamista. Mitkä sitten ovat edellytykset sille,

Juha Hiedanpää: Oikeudet Kuusamon pororiidoissa

Konfliktit alkavat yleensä tilanteista, joissa yksi kokee toisen loukkaavan oikeuttaan johonkin. Poronhoidon, asutuksen, matkailun ja maatalouden väliset suhteet ovat kirvoittaneet monenlaisia vääryyskokemuksia, mutta kuten PALOMA on osoittanut, ristiriitoja aiheuttaviin ongelmiin on myös mahdollista löytää ratkaisuja. Vaikka vääryyskokemukset ovat osin hellittäneet, jännitteitä on edelleen olemassa Kuusamossa. Porot saavat laiduntaa vapaasti, mutta tästä ei saisi aiheutua haittaa viljelyksille ja vakituiselle asutukselle Paliskunnalla on velvollisuus siirtää väärissä paikoissa olevat porot pois ja estää haitta aitaamalla viljelykset ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella puutarhat, vakinaisen asuntojen pihat ja muut erityiseen käyttöön otetut alueet. Paliskunnan on näissä tilanteissa kannettava vahingon estämisestä, poistamisesta tai korvaamisesta aiheutunut vaiva tai kustannus. Porovahtiin sai ilmoittaa ongelmista Kesällä 2019 asukkaat, kesäasukkaat ja maanviljel